Hirvenparvimaljakas

Ensimmäisiä huomioita voi tehdä jo lumen sulamisen aikaan maalis-huhtikuussa.


Kasvupaikkoja ovat varsinkin hirvien talvehtimispaikat tai mikä tahansa alue, missä hirvet ovat talviaikana liikkuneet ja virtsanneet. Tavallisemmin nämä paikat huomaa aukioilla, vanhoilla metsäteillä ja pelloilla. Ensin paikkaan ilmestyy valkoista rihmastonukkaa, hattaramaista höttöä, ja sen päälle pieniä keltaisia tai keltaoransseja pisteitä. Jo tuolloin voi arvata, mistä on kyse.


Joskus hirvenparvimaljakas pääsee kasvamaan isoksi ja näyttäväksi ryhmäksi, mutta usein se kuihtuu nopeasti kevättuulessa ja -auringossa.


Samankaltaisia lajeja lienee Suomessa mahdollisesti muitakin. Mahdollisesti esim. Keski-Euroopassa yleisempänä kasvava Byssonectria fusispora.



Tuntomerkkejä:
Ensin maassa on vaaleata rihmastonukkaa, johon ilmaantuu pieniä keltaoransseja pisteitä. Pisteet kasvavat 1-3 mm palloiksi, jotka avautuvat maljamaiseen muotoon. Kokoa avautuneena korkeintaan 5 mm. Väri vaihtelee keltaisesta oranssiin. Hirvenparvimaljakkaat kasvavat yleensä aina tiiviisti ahtautuneena. Harvemmin kämmentä isommalla alueella.


Kasvustossa voi olla mukana ruskeita maljakkaita. Näitä ruskeita lajeja lienee useampia. Yksi niistä on hirvimaljakas, Pseudombrophila aggregata.