www.velutipes.com Sepon sieniopas |
|
Schizophyllum commune - Klyvblad
|
|
www.velutipes.com Sepon sieniopas |
Pohjoista kohti pakkasta uhmaten.
|
|
Halkiheltta
Halkiheltta oli vuosituhannen vaihteessa lähinnä eteläisimmästä Suomesta löytyvä harvinainen laji, mutta se on yleistynyt ja leviää pohjoista kohti.
Esimerkiksi Tampereella kasvupaikkoja on sattunut kohdalle Pyynikillä, Nekalassa ja Atalassa. Ylivuotisena halkiheltta on löydettävissä jo tammikuussa, helpommin maalis-toukokuussa.
Varsinainen kasvuaika alkaa syksyllä.
Kasvualustaksi sopii mainiosti maapuu tai tukkikasa. Yleisimmät puulajit lienevät haapa, poppeli ja raita. Lajia on löytynyt myös erilaisilta puurakenteilta, mm. puisilta siirtolavoilta.
Eräs mahdollinen leviämistapa lieneekin Etelä- tai Keski-Euroopasta tullut siirtolava, joka on syystä tai toisesta joutunut maastoon. Laji löytynee useimmiten läheltä asutuskeskuksia. Suosii myös osin palaneita lehtipuita.
Ei ruokasieni.
Tuntomerkkejä: Itiöemä on viuhkamainen. Kokoa yleensä alle 5 cm. Jalaton. Yläpinta on harmahtava. Kuivahtaneena lähes valkoinen ja kova. Kosteana vaihtelevasti harmahtava, punaruskea ja kimmoisa.
Pinta on nukkakarvainen ja siinä voi olla selkeitä vyöhykkeitä. Reuna on nuorena alaskiertynyt, myöhemmin oikeneva, vanhana usein ratasmaisesti karvareunainen, epätasainen. Heltat ovat vaaleat tai hieman punertavat, vanhana harmahtavat.
Halkeilevia ja toisinaan vanhempana mutkittelevia.
|
|
Pohjoista kohti pakkasta uhmaten.
|
Pohjoista kohti pakkasta uhmaten.
|
|
Muita samannäköisiä:
-
Kuvat ja tekstit © Seppo Kytöharju, Finland
eppojoo @ hotmail.com
|
|
Pohjoista kohti pakkasta uhmaten.
|