Käpynastakka

Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiset voi havaita jo maaliskuussa. Parasta aikaa havainnointiin lienee huhtikuu. Siinä vaiheessa, kun maa vapautuu lumesta. Toukokuun puolella kasvu alkaa olla ohi viimeisilläkin paikoilla.


Kasvupaikkoja ovat kuusi- ja sekametsät. Kaikki paikat, joissa kasvaa käpyjä pudottavia kuusia. Se paikka voi olla vaikka kotipihassa.


Pienet käpynastakat ilmaantuvat kuusenkävyille paikoilla, joilla on sopivasti lämpöä ja kosteutta. Usein parhaat olosuhteet tarjoaa osittain maahan painunut käpy. Kevätaurinko, tuuli ja pakkanen ovat haasteellisia pienelle ja hennolle lajille.


Omaa ensihavaintoani jouduin odottamaan 10-15 vuotta. En edes muista milloin aloitin etsimisen, mutta tulos oli aina nolla. Kirjojen mukaan joinakin vuosina hyvin yleinen ja runsas. Näin viimeinkin 2015.


Ei ruokasieni.


Tuntomerkkejä:
Käpynastakka kasvaa kuusenkävyn ylä- tai sivupinnalle. Joskus yksittäin, mutta useimmiten pienenä tai isompana ryhmänä. Yksittäinen nastakka on halkaisijaltaan 3-10 mm. Yleensä matala, maljakasmainen, ilman varsinaista jalkaa. Toisinaan sivupinnalle kasvaville voi kehittyä jopa 10 mm jalka. Väri on kauttaaltaan tumma, lähes musta, harmahtava, hieman vihertävä. Sisäpinta, itiölava on ulkopintaa tummempi. Kuivuneena kutistunut, käprsistynyt ja musta.