Kalvashaprakas

Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiset ilmaantuvat usein toukokuun loppupuolella, pohjoisempana myöhemmin, kevään ja alkukesän etenemisen mukaan.
Varsinainen kasvukausi alkaa kuitenkin kesäkuun aikana.


Kasvupaikkoja löytyy pitkin Suomea hyvin monenlaisissa paikoissa. Pihoilla, puistoissa, joutomailla, lehti- ja sekapuumetsiköissä, teiden varsilla ja hautausmailla. Joskus vain yksittäin, mutta usein ryhminä, suurinakin ryhminä.


Erittäin yleinen laji niin Suomessa kuin muuallakin. Lakki vaihtaa väriä: nuorena keltaruskea, vanhempana lähes valkoinen.


Kalvashaprakas on aiemmin mainittu syötäväksi sieneksi, jos kasvaa puhtaalla paikalla, mutta nykyään sitä ei suositella kerättäväksi.


Tuntomerkkejä:
Nuorena laji muistuttaa jossakin määrin kiillemustesientä. Lakki on ensin pyöreän pallomainen ja väriltään keltaruskea. Lakin päällä on vaihtelevasti vaaleata suomumaista "hapraa". Iän myötä lakki laakenee ja (kuivuessan) väri vaalenee. Reunat ovat hyvin ohuet. Täysikokoinen lakki on kooltaan 5-8 cm, hauras ja helposti rikkoutuva. Kosteusmuuntuva. Heltat ovat tiheässä. Ensin vaaleat, sitten harmaanvioletit, tummanruskeat ja lopulta mustan itiöpölyn myötä mustat. Malto on haurasta ja sieni rikkoontuu helposti. Jalka on renkaaton, ohuehko, yleensä 5-10 mm. Tasapaksu, pinnaltaan sileä, valkoinen. Tuoksua ei juurikaan ole, ei myöskään makua.