Kevätkääpä

Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiset voi huomata jo maaliskuussa. Tavallisesti huhti-toukokuussa. Kasvu jatkuu kesään (ja syksyyn) kosteuden mukaan.


Kasvupaikkoja voi olla melkein missä vain. Kasvualustana ovat lehtipuut. 1-2 v. aikaisemmin pudonneet oksat ja maahan kaatuneet rungot. Harvemmin pystyynkuolleella puulla tai kannolla. Koivu lienee yleisin kasvualusta. Joskus myös elävällä puulla, mm. omenapuun halkeamasta, jolloin se voi kasvaa normaalia muhkeammaksi, isomaksi.


Joskus kevätkääpä kasvaa erityisen runsaana, mutta yleensä vain muutamia yhdellä paikalla.


Kevätkääpä ei ole ruokasieni.


Tuntomerkkejä:
Yksivuotinen, jalallinen, sitkeä, muistuttaa lakkisieniä. Nuorena olemus voi tuoda mieleen tatin. Lakki kasvaa korkeintaan 8 cm leveäksi. Ensin kupera, myöhemmin laakea. Pinta on harmaa, keltaruskea tai harmaanruskea, vaihtelevasti nukkakarvainen. Reunoilla on hieman ripsimäisiä karvoja ja reunat ovat pitkään alaskiertyneet. Malto on vaaleata - nuorena pehmeähköä, vanhempana kovaa ja sitkeää. Alapinta on nuorena lähes valkoinen, myöhemmin ja kuivahtaneena kellertävä. Alapinnalla olevat pillit ovat pyöreitä, pieniä ja niitä on 5-7 kpl millimetrillä. Pillit jatkuvat hieman jalan pinnalle, vanhempana pilliraja on selvempi. Jalka alle 7 cm, tasapaksu ja korkeintaan 1 cm paksu. Jalan pinta on nuorena vaalea, harmahtava. Vanhempana keltaisempi, ruskeampi. Eniten kevätkääpää muistuttaa talvikääpä, jolla on selvästi isommat ja kulmikkaat pillit.