Kevätkääpä

Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiset pienet kevätkäävät voi huomata joskus jo maaliskuun lopulla, mutta tavallisesti huhti-toukokuussa. Kasvu jatkuu kesään (ja syksyyn) kosteuden mukaan.


Kasvupaikkoja voi olla melkein missä vain. Kasvualustana toimivat lehtipuut, muutama vuosi aikaisemmin pudonneet oksat ja maahan kaatuneet rungot. Harvemmin pystyynkuolleella puulla. Koivu on ylivoimaisesti yleisin kasvualusta. Kasvaa joskus myös elävällä puulla, mm. omenapuun halkeamasta. Tällöin kevätkäävästä voi kasvaa normaalia muhkeampi ja isokokoisempi.


Joskus kevätkääpä kasvaa erityisen runsaana, mutta yleensä vain muutamia yhdellä paikalla.


Kevätkääpä ei ole ruokasieni.


Tuntomerkkejä:
Yksivuotinen, jalallinen, sitkeä, muistuttaa lakkisieniä. Nuorena olemus tuo mieleen tatin. Lakki kasvaa korkeintaan 8 cm levyiseksi ja on ensin kupera, myöhemmin laakea. Pinta on harmaa, keltaruskea tai harmaanruskea, vaihtelevasti nukkakarvainen. Reunoilla on hieman ripsimäisiä karvoja ja reunat ovat pitkään alaskiertyneet. Malto on vaaleata - nuorena pehmeähköä, vanhempana kovaa ja sitkeää. Alapinta on nuorena lähes valkoinen, myöhemmin ja kuivahtaneena kellertävä. Alapinnalla olevat pillit ovat pyöreitä, pieniä ja niitä on 5-7 kpl millimetrillä. Pillit jatkuvat hieman jalan pinnalle, vanhempana pilliraja on selvä. Jalka ei yleensä kasva yli 7 cm mittaiseksi. Se on tasapaksu ja korkeintaan 1 cm paksu. Jalan pita on nuorena vaalea, harmahtava. Vanhempana keltaisempi, ruskeampi. Eniten kevätkääpää muistuttaa talvikääpä, jolla on selvästi isommat ja kulmikkaat pillit.