Kukkamaljakas

Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiset voi havaita jo maaliskuussa, viimeistään huhtikuussa. Kasvukausi lienee lyhyt, jo toukokuussa ohi. Pienen koon takia lajia ei helposti löydä. Karikkeen sekaan piiloutuminen vaikeuttaa löytämistä. Kukkamaljakkaita voi erehtyä pitämään vaikka ylivuotisina pihlajanmarjoina.


Kasvupaikat ovat usein ihmisvaikutteisilla alueilla, kuten pihoissa, tienvarsilla, puistoissa, hautausmailla jne. Yleensä lehti- tai sekapuualueella. Usein pienenä ryhmänä.


Kuvissa vielä avautumattomat. Näidenkin elämä päättyi ennen kuin avautuivat. Keväinen tuuli ja aurinko viimeistelee sen, mihin sahaava lämpötila ei pysty.


Ei ruokasieni.


Tuntomerkkejä:
Pieni kooltaan. Ensin pallomainen, valkoista nukkaa ympärillä ja jalka on lyhyt. Punaisen pallomaisen lakkiosan koko on vain joitakin millejä. Lakkiosan yläosassa on reikä, joka laajenee iän myötä ja lopulta lakkiosa avautuu maljamaiseksi. Avautuneen maljan halkaisija on 1-2 cm, reunat epätasaiset. Jalka on vaaleampi, yleensä vähemmän kuin 6 cm pitkä. Sen halkaisija jää 3-5 millimetriin.