Isojuurekas

Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäisiä voi huomata toukokuun lopulla, usein kesäkuun alkupuolella. Kasvukausi jatkuu vaihtelevasti läpi kesän ja päättyy syys-lokakuussa.


Kasvupaikkoja ovat lähinnä lehtipuita kasvavat paikat, metsiköt, pihat puistot ja joutomaat. Kasvaa tavallisesti pitkälle lahonneella maapuulla, maahan hautautuneella puulla tai kannolla. Yleisin kasvualusta lienee koivu ja leppä. Kasvaa yksittäin tai muutamien itiöemien ryhminä.


Isojuurekas ei ole ruokasieni.


Tuntomerkkejä:
Harmaanruskea lakki on ensin kupera, myöhemmin laakeneva. Kokoa tavallisesti 5-10 cm, joskus jopa 15 cm. Yläpinta on säteittäisesti viiruinen, halkeilee vanhempana hienosuomuiseksi. Jalka on ohuehko, sileä, renkaaton, vaaleanharmaa, lähes tasapaksu, hieman alaspäin levenevä. Tyvessä on juurimaista valkoista rihmastoa. Täyteinen, vanhempana ontto. Malto on vaaleata, itiöpöly valkoista. Maku on mieto ja tuoksua tuskin edes huomaa.