Mustapikarimörsky

Tarkka silmä voi havaita ensimmäiset toukokuun puolivälin jälkeen ja pitkin kesää syksyyn saakka. Tarkkana silmän pitää ollakin, nimittäin tätä pienehköä mustaa sientä ei kaiken muun joukosta helpolla huomaa. Kasvupaikkakin on hieman epätavanomainen.


Kasvupaikat ovat usein hiekkatien reunalla, pajupuskien tuntumassa. Vanhojen pajunlehtien ja aluskasvillisuuden joukossa, usein hieman sammaloituneella hiekka- tai sorapohjalla. Tavallisesti vain muutamia, mutta toisinaan kymmenittäin useiden metrien matkalla.


Mustapikarimörskyn sanotaan olevan kalkinsuosija. Sen menestys, niin kuin monen muunkin sienen, riippuu oikeanlaisista kasvuolosuhteista. Liian kostea paikka ei kelpaa, ei myöskään liian kuiva. Pienellä sienellä on tekemistä, että selviytyy hiekkaisessa maassa kevätauringon porottaessa.


Lajia pidetään harvinaisehkona. Yleisimmillään se lienee Keski-Suomessa. Ei ruokasieni.


Tuntomerkkejä:
Tämä pikarin muotoinen sieni ei yleensä kasva 6 cm korkeammaksi. Mustalla lakkiosalla on leveyttä 1-4 cm, sisäpinta on sileä. Ulkopinta on matta, nukkamainen, musta tai tummanruskea, yläosan karvamainen nukka vaaleata. Maltokerros on ohut ja se on valkoinen. Mustalla nukkapintaisella jalalla on mittaa 1-3 cm. Yleensä hieman mutkalla, halkaisija on korkeintaan 0,5 cm. Tasapaksu tai yläosastaan leveämpi, alaosa vaalea. Joskus mustapikarimörsky on kauttaaltaan musta. Muut mustat mörskylajit kasvavat myöhemmin.