Haapapikari

Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiset pienet haapapikarit voivat ilmestyä maalis-huhtikuun vaihteessa, varmimmin lajin voi havaita huhti-toukokuussa, kun sinivuokot kukkivat.

Kasvupaikkoja ovat haavikot ja sekametsät, joissa kasvaa haapaa. Haapapikari kasvaa maahan pudonneilla tuoreilla oksilla ja kaatuneilla rungoilla. Se tuntuu suosivan ohuita haavanrunkoja, mutta kasvaa toki järeällekin maapuulle, se päälle ja sivuille.

Haapapikaria on vaikea havaita maastossa, vaikka se kasvaakin näkyvällä paikalla. Kun lajin olemassaolon tietää, sen voi löytää hyvinkin helposti.

Joskus haapapikarit kasvavat heti lumen alta vapautuvasta maapuusta, toisinaan kuiva kevät voi siirtää kasvuaikaa toukokuulle.

Tuntomerkkejä:
Kasvaa pieninä ryhminä, tai pareittain, yleensä ei koskaan yksin. Ensin hyvinkin siististi järjestyksessä, myöhemmin ikään kuin ruuhkautuneena. Kokoa yhdellä pikarilla alle 1 cm. Ensin maljamainen, sitten laakean lehtimäinen. Sisäpinta on mattapintainen ja ruskea. Ulkopinta on vaaleampi ja pinnalla on jauhemaista nukkaa. Jalaton. Ehkä eniten haapapikaria muistuttaa nahkapikari, joka kasvaa syksyllä ja sen voi löytää ylivuotisena keväällä.