Laakakorvasieni

Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäiset ilmaantuvat huhtikuun loppupuolella, pohjoisempana myöhemmin.
Varsinainen satokausi alkaa yleensä toukokuun ensimmäisellä tai toisella viikolla,
kun valkovuokot kukkivat ja sinivuokot jo hiljalleen hiipuvat.

Kasvupaikkoja ovat havupuumetsät, joissa on vanhempaa puustoa, kantoja, rikottu maan pintaa.
Usein laakakorvasieni kasvaa lahoavan havupuun kannosta tai pintajuurista,
toisinaan myös puujätekasoista ja lähes paljaalla hiekkamaalla.
Vanhat metsäkonetiet, ojien reunat ja hakkuualueet ovat hyviä löytöpaikkoja.
Laakakorvasienet kasvavat ensin valoisille ja lämpimille paikoille, myöhemmin muualle.
Sateeton ja lämmin kevät voi viedä koko sadon.
Melko yleinen laji, mutta satomäärät vaihtelevat.

Laakakorvasieni on hyvä ruokasieni. Se ei ole myrkyllinen,
mutta virallisen ohjeen mukaan se on esikäsiteltävä kuten tuoreena myrkyllinen korvasieni.

Laakakorvasienet voi säilöä pakastamalla tai kuivaamalla.
Käyttöön otettaessa rapeaksi kuivattuja sieniä liotetaan vähintään kaksi tuntia.
10 grammaa sieniä, 2 desilitraa vettä.
Liotuksen jälkeen esikäsitellään kuten myrkylliset korvasienet...

Tuntomerkkejä:
Laakakorvasieni voi kasvaa yli 10 cm leveäksi.
Pienenä se on kuin mikä tahansa ruskea maljakas,
mutta jo hyvin varhain sen keskiosaan ilmaantuu ryppyjä.
Vanhempana sieni laakenee ja ryppyisyys leviää koko yläpinnalle.
Alapinta on vaaleampi, yläpintaa karheampi.
Laakakorvasienen malto on hieman rustomaista, silti haurasta.
Jalka on lyhyt, suonimainen, vaalea ja paksu.
Eniten korvasientä muistuttaa ehkä lehtopokaalimörsky.