Kermaraspikka

Kermaraspikka on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisempanakin melko yleinen. Laji on havaittavissa koko vuoden ajan, mutta helpoimmin syksystä kevääseen. Kevättalvella ja keväällä hyvinkin mehevän ja tuoreen oloinen. Kesällä yleensä kuivunut, jolloin siitä tulee hyvinkin mieleen raspi.


Kasvupaikkoja on monenlaisia. Useimmin kuitenkin lehtipuita kasvavilla paikoilla, metsien reunamilla ja joutomailla, pihapiirissä jne. Laji kasvaa monella lehtipuulla, mutta joskus harvoin myös havupuilla. Useimmiten kuolleilla oksilla ja kaatuneilla nuorilla rungoilla, niiden ala- ja sivupinnoilla. Myös pystyrungoilla ja kannoilla.


Ei minkäänlaista hyötykäyttöä, mutta kaunis katsella.


Tuntomerkkejä:
Nuorena valkoinen, iän myötä yhä enemmän kermankeltainen. Koko voi vaihdella muutamasta sentistä kymmeniin sentteihin. Pinnanmyötäinen, yhtenäinen tai useammasta kasvusta koostuva. Reuna on vaihtelevasti mutkitteleva ja keskiosaa vaaleampi. Hammasmaiset ulokkeet ovat tylppiä, talttamaisia, niitä on monenkokoisia ja isoimmat sijaitsevat epäjärjestyksessä keskialueella. Ei kovinkaan säännöllisen muotoinen kokonaisuus. Tuoreena pehmeä. Ei muodosta lakkimaista uloketta. Tuoksua ja makua ei juurikaan ole.