Käpyhiippo

Käpyhiipoista ensimmäiset voi joskus huomata jo maaliskuun lopulla, jos kevät on aikainen. Tavallisesti ensimmäiset kuitenkin löytyvät huhtikuun loppupuolella ja yleisimmillään laji on toukokuussa.


Kasvupaikkoja on monenlaisia, mutta kuusia on oltava. Lämpimälle, hieman heinittyneelle eteläiselle rinteelle saattaa kunnon kevätsateiden jälkeen ilmaantua kymmeniä käpyhiippoja.


Käpyhiipot kasvavat suoraan maahanpudonneista kuusenkävyistä. Suurin osa kasvaa karikkeiseen maahan hautautuneista kävyistä, mutta kostealla paikalla sieniä pukkaa myös maanpinnalla olevista kuusenkävyistä.


Käpyhiippo ei ole ruokasieni.


Tuntomerkkejä:
Lakki on nuorena kellomainen, myöhemmin laakeampi ja kokoa voi kertyä noin 3 cm. Keskiosa pysyy koholla ja läpisäteisyys näkyy vaihtelevasti hieman kiiltävässä pinnassa. Väri vaihtelee harmaanruskeasta keltaruskeaan. Heltat ovat harvahkot, vaaleat, vanhempana on hieman punerrusta. Jalka on pituudeltaan 3-7 cm ja paksuutta vain 2-4 mm. Väri mukailee lakin pintaa, mutta yläosa on vaaleampi. Pinta on sileä ja liukas, sitkeä ja ontto. Alaosassa on karvamaista valkoista rihmastonukkaa, joskus runsaastikin. Eniten käpyhiippoa muistuttavat ehkä poimuhiippo ja kuusenkäpynahikas.